Mielen voima ja näkeminen
Voiko ajatuksilla ja aiemmilla kokemuksilla olla vaikutusta näköön? Mikä ratkaisee sen kuinka näemme tänään?
Näemme vasta, kun aivot rekisteröivät silmien välittämän tiedon. Valokuvatessa kuvaaja päättää mihin kohtaan tarkentaa, hän myös valitsee perspektiivin. Toimimme samankaltaisesti katsoessamme eri kohteita.
Sisäiseen näkemiseen vaikuttavat asenne ja näkökulma, joiden kautta muodostamme näkymän itsestämme ja maailmasta. Siihen vaikuttaa myös kyky tulkita ja ymmärtää mitä on nähty (esimerkiksi erilaiset symbolit) sekä kyky kehittää kuva mielen silmiin. Tämä prosessi on vahvasti yhteydessä muistoihin.
Näemme saman asian eri näkökulmista riippuen aiemmista kokemuksistamme, odotuksistamme ja asenteestamme. Klassinen esimerkki tästä on, kuinka toinen näkee vesilasin olevan puoliksi täynnä ja toinen puoliksi tyhjä. Meillä kaikilla on ainutlaatuiset havainnot ympäristöstämme.
Tietoiset ja tiedostamattomat henkiset ja tunnepuolen päätökset vaikuttavat näkemiseemme.
Mikäli meillä on rajoituksia ja negatiivisia ajatuksia omaan näköömme liittyen, voi se vaikuttaa fyysiseen näkemiseemme. Sillä kuinka puhumme itsellemme, on merkitystä. Silmäongelmien taustalta löytyy usein negatiivisia ajatuksia, kuten päänsisäinen puhe ”en pärjää ilman lasejani” tai ”näköni heikkenee jatkuvasti”.
Jos oletamme ettemme näe ilman laseja, emme vaivaudu katsomaankaan. Emme katso, koska ei ole täysin kirkasta. Onkin hyvä pysähtyä katsomaan mitä näkee. Rauhassa, hyväksyen sumeus. Et ehkä näe niin hyvin kuin haluaisit, mutta rentoudu ja räpsyttele. Huomaa mitä näet ja mille tuntuu.
Mitä enemmän katsot sitä enemmän näet ja sitä enemmän tekee mieli katsella.
– Aiemmin alaspäin mennyt spiraali, joka on vähentänyt paljain silmin katsomista ja heikentänyt siten näköämme, kääntyy nyt ylöspäin meneväksi: Rennomman katsomisen ja parantuneen näkemisen myötä, on entistä helpompaa katsoa rennoin silmin, jolloin myös näkee paremmin ja tekee mieli katsella enemmän. Positiivinen kierre on valmis!
Ainoastaan silmien ollessa kiinni,
emme näe mitään ympäristöstä.
Mielikuvien merkitys
Mielikuvat ja kannustukset vaikuttavat positiivisesti näkemiseen. Usein toistettuina esimerkiksi ajatukset ”näköni paranee jatkuvasti”,”haluan nähdä enemmän” tai ”näen jatkuvasti kirkkaammin” alkavat vaikuttamaan näköön. Keho vastaa odotuksiimme ja tunteisiimme!
Halu nähdä paremmin on ensimmäinen askel, mutta se ei luonnollisestikaan paranna yksistään näköä.
Visualisaatio on ehkä korkein näkemisen taidoista. Se on luomistoimintaa ja voi olla uskomaton työkalu, kun sitä oppii käyttämään ja ohjaamaan sillä toimintaansa.
Ilman visualisaatiota teksti olisi merkityksetöntä
Ilman visualisaatiota, et esimerkiksi näkisi sanaa KOIRA katsoessasi kuin viisi kirjainta. Visualisaation toimiessa näet kuitenkin mielessäsi koiran katsoessasi sanaa KOIRA. Huomioitavaa on myöskin, että kaikki meistä näkevät omanlaisensa koiran eli tähänkin vaikuttavat aiemmat kokemuksemme. Onko siis olemassa KOIRA-sanaa, joka on täysin objektiivisesti luettavissa? Näemme kaikki mielessämme hyvinkin erilaisen koiran vaikka kirjaimet ovat samat.. (Kiinnostavaa!) Tämä pätee aika lailla kaiken lukemamme ja näkemämme kohdalla. Emme voi tietää mitä toinen näkee ja mihin hän kiinnittää huomionsa eri tilanteissa.
Kehosi ei myöskään tunnista eroa mielikuvissa luotuun ja ”todelliseen”. Tämän voi huomata esimerkiksi painajaisunen aikana. Kehosi reagoi ja pelon tunteesi on yhtä todellinen, kuin jos olisit oikeasti painajaisen tapahtumissa mukana.
Samoin käy, kun kuvitellet suljetuin silmin katsovasi kaukaista vuorenhuippua. Silmäsi fokusoivat aivan samoin kuin tarkentaessasi oikeasti vuoren huippuun.
Mielikuvaharjoitus: kirkas rento näkö
Sulje silmäsi ja rentoudu. Keskity hetkeksi hengitykseen. Tunne sisäänhengityksellä rintakehäsi ja vatsasi laajenevan ja anna itsesi rentoutua vähän kerrallaan jokaisella uloshengityksellä. Anna silmien olla suljettuina, mutta avaa ne mielessäsi. Katsele mielesi silmillä huonetta tai maisemaa edessäsi nähden kaiken rennosti ja kirkkaasti. Jatka tätä muutama minuutti.
– Toisinaan huomaa erittäin selkeästi, että kun ihminen avaa harjoituksen jälkeen silmänsä hän saattaakin nähdä yhtä selkeästi myös silmät avoinna. …Kunnes hän muistaa, ”ettei voi nähdä hyvin”. Kirkkaiden hetkien lisääntyminen parantaa itseluottamusta, mikä lisää näkemisen selkeyttä ja pidentää kirkkaiden hetkien kestoa.
Fyysiset silmät ja mielen silmät
Mieli ja silmät on suunniteltu toimimaan yhdessä. Kun mielen valtaa päiväunet silmät jumittuvat todellisen fyysisen näkymän ja mielikuvan väliin, eivätkä toimi niin hyvin kuin voisivat. Mikäli ajatukset harhailevat jatkuvasti ollen harvoin siinä mitä edessämme näemme, voi se aiheuttaa jännityksiä sekä näköön että mieleen.
Kun huomaat ajatustesi vaeltelevan tai tylsistyväsi on hyvä pysähtyä, vetää henkeä ja keskittää huomio takaisin tähän hetkeen.
Oppiessasi käyttämään sisäistä näkemistäsi näön paraneminen nopeutuu.
Usein siirtymävaihe normaalista näöstä laseihin on noin vuosi. Useimmat huomaavat kolme pääaluetta jaksossa ennen todettua näön heikkenemistä.
1. Henkilökohtainen: Muutokset minäkuvassa esimerkiksi murros- tai keski-iässä tai muutokset siinä kuinka ihmiset ja maailman ympärillään kokee.
2. Emotionaalinen: Muutokset merkittävissä ihmissuhteissa, esimerkiksi vanhempien avioero tai läheisen kuolema.
3. Elämäntilanteet: Muutokset elämäntilanteissa. Esimerkiksi muutto paikkakunnalta toiselle tai työpaikan tai koulun vaihto.
Muutosten ei tarvitse välttämättä olla suuria ja negatiivisia. Ulkoisia olosuhteita enemmän vaikuttavat sisäiset tekijät, kuten asenne, tunteet ja näkökanta. ” En halua nähdä tätä osaa itsestäni tai tätä ongelmaa.” Haluttomuus nähdä jotakin voi vaikuttaa näköömme. Muutos vaiheessa ei yleensä haluta myöntää mitä nähdään, ymmärretään tai pelätään. ” En halua nähdä mitä tapahtuu” -viesti on lähetetty alitajuiseen mieleen. Näkösysteemi toimii saamiensa viestien mukaisesti. Myös piiloutuminen toisilta, pelko ja häpeä vaikuttavat samoin.
Alitajuntaan varastoituihin tunteisiin ja ajatuksiin tutustuminen auttaa niistä irti päästämisessä. Usein voi tuntua, että ei muista tuolta ajanjaksolta mitään erityistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä muistojen, näön ja mielikuvien välillä on yhteys, mutta kun alat parantamaan näköäsi muistosi merkittävistä tapahtumista tulevat selkeämmiksi.
Useissa kirjoissa kerrotaan suurista hyppäyksissä näönparanemisessa sisäisten oivallusten myötä. Ja mikä hienointa, nämä usein pelkoa ja häpeää sisältävät ajatusmallit ja niistä vapautuminen vaikuttavat toimintamalleihimme kaikilla elämän osa-alueilla lisäten iloa ja vapautta olemiseen.
Tunnetason halu nähdä vaikuttaa näköön!
Kyky nähdä selkeästi on yhä sisällämme. Alitajuisesti aivomme ”muistavat” kuinka nähdään selkeästi. Muisto voi vain olla negatiivisten ajatusten ja emotionaalisen stressin alla – silti se odottaa siellä.
Ratkaisemattomat tunneperäiset tilanteet, etenkin joissa on menetystä, pelkoa tai epäymmärrystä saavat yksilön unohtamaan positiiviset ominaisuutensa, kuten hyväksynnän, anteeksiannon ja myötätunnon.
Yritys olla näkemättä, ajatellen tilanteen siten katoavan – on hyvä joissain tilanteissa, mutta pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa näköhäiriöitä.
Aiemmat kipeät tunneperäiset
Tutkiessasi yhteyttä tunteiden, muistojen ja näön välillä
voit yllättyä mitä ja kuinka paljon näet.
Lähde: Martin Sussman, 1998, The Program for Better Vision – How to see better in minutes a day without glasses or contacts