Katse astetta syvemmälle silmiin

Opiskelua kokeita varten vai tiedon etsintää hyvinvoinnin vuoksi?

Luin viikonloppuna sairaanhoitajaopiskelujeni aikaista Ihminen Fysiologia ja anatomia -kirjaa (WSOY 1999), samaa jonka tentin ammattikorkeakoulussa opiskellessani. Pidän kirjasta, siihen on ollut hyvä palata ajoittain, muistellessani hermoston, hormonien tai aistien toimintaa. Tällä kertaa keskityin silmiin. Opin taas uutta, vaikka samat asiat ovat tulleet monesta eri kirjasta vastaan viimeisten vuosien aikana.

Tärkeimpänä asiana nousi kuitenkin esille ihmettelyn puute. Miksi en ollut aiemmin ihmetellyt? Koulussa harjoittelin anatomian perusteet ja peruselintoimintojen mittaamisen, keskittyen kuitenkin sekä siellä, että myöhemmin työssäni sairauksien oireisiin, niihin liittyvien arvojen mittaamiseen ja hoitamiseen.

Opiskelua ja ihmettelyä

Alla on ote kyseisestä kirjasta. Lauseet ovat ehdottomasti totta, mutta takana olevat kysymykset jäivät itseltäni opiskeluaikana, kuten useimmilta tänä päivänäkin  kysymättä.

Likitaitteisen silmän silmämuna on liian pitkänomainen,
jolloin kaukana olevien esineiden kuvat tarkentuvat verkkokalvon eteen. Kaukana olevat kohteet nähdään tällöin epätarkkoina (s. 124-125 Ihminen fysiologia ja anatomia 1999).

Aivan, mutta…
– Miksi silmämuna on pitkänomainen?

– Mikä saa silmämunan muuttumaan pitkänomaiseksi, jos se ei ole sitä aiemmin ollut?

– Onko se pysyvä tila ja mikä saa silmämunan edelleen pitenemään, kun näkö kuitenkin usein huononee?

– Onko oireen hoitaminen silmän eteen laitettavan linssin avulla todella ainoa vaihtoehto?

– Voinko itse vaikuttaa silmämunan muotoon tai syihin jotka ovat saaneet muodon muuttumaan?

Samoin voimme ihmetellä ikänäköä

Duodecim terveyskirjasto kertoo:

Ikänäkö ilmaantuu yleensä 40–45 ikävuoden jälkeen niille henkilöille jotka aiemmin eivät ole tarvinneet silmälaseja. Likinäköiset pärjäävät usein pidempään ilman lukulaseja, ja kaukonäköiset vastaavasti saattavat tarvita lukulasit jo aiemmin. Lukunäkö heikkenee yleensä 60–70 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen se useimmiten asettuu tietylle tasolle.” ”Ikänäkö johtuu silmän mykiön asteittaisesta jäykistymisestä. Mykiö on silmän rakenne, joka vastaa kameran linssiä. Mykiön jäykistymisen lisäksi ympäröivän kapselipussin joustavuus vähenee.”

– Tarvitseeko vain odottaa näön huononemista? Minkä vuoksi mykiö jäykistyy ja kapselipussin joustavuus vähenee? Voiko siihen vaikuttaa? Kuinka silmän ulkoisten lihasten heikkeneminen vaikuttaa asiaan? Tiedetään, että luustolihakset kaipaavat huoltoa ja vahvistamista etenkin keski-iän jälkeen, surkastumisen välttämiseksi. Minkä vuoksi siis silmän toiminnan heikkeneminen hyväksytään itsestään selvyytenä?

Itsehoidosta terveyskirjastossa, kuten yleisesti muissakin ohjeissa kehotetaan hankkimaan silmälasit ja tiimarinlaseja mieluummin optikolta tai silmälääkäriltä, jolloin voidaan todeta samalla mahdolliset silmäsairaudet ja voidaan alkaa hoitamaan niiden oireita. 

Itsehoitosuositus pohjautuu oireiden hoitamiseen ja se hyväksytään yleisesti, sillä emme tiedä paremmasta. Mahdollisia parannuskeinoja ei tutkita riittävästi, jolloin voidaan todeta, ettei ole riittävää tutkimusnäyttöä, vaan ainoastaan yksittäisten ihmisten kokemuksia (vaikka yksittäisiä ihmisiä olisi paljonkin!). Raha ratkaisee monessa asiassa, ikävä kyllä myös monissa terveyteen liittyvissä tutkimuksissa ja tiedon leviämisessä.

Uteliaan innostuneena oppimassa

Elämässä on valtavan paljon ihmeteltäviä asioita! Itse koen, että näköharjoittelun myötä silmäni ovat avautuneet näkemään laajemmin ja avoimemmin maailmaa. Rennoin ja kirkkain silmin voi nähdä maailman täynnä mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien näkeminen on paljon rikkaampaa kuin elämän epäkohtiin tai sairauksien oireisiin keskittyminen! =)

 

Lainaukset:

Ihmisen fysiologia ja anatomia. Suom. Meditrans oy. WSOY 1999

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00817

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *