Matala-asteinen tulehdus pitkäaikaissairauksien taustalla

Lääketieteen jo pidempään tuntemasta matala-asteisesta tulehduksesta puhutaan onneksi jo laajasti. Samoin omista mahdollisuuksistamme vaikuttaa siihen. Matala-asteisen tulehduksen (kutsutaan myös hiljainen, piilevä tai krooninen tulehdus) tiedetään vaikuttavan kaikkien kansansairauksiemme, kuten sydän ja verisuonisairauksien, astman, reuman, 2-tyypin diabeteksen, Alzheimerin taudin ja masennuksen taustalla. Matala-asteinen tulehdus voidaan todeta herkän CRP:n avulla. Suuntaa elimistön tilasta antaa myös rasvahappotasapainotesti.

Tulehduksesta puhuttaessa on hyvä tiedostaa infektion (bakteerien tai virusten aiheuttama) ja inflammaation ero. Matala-asteisessa tulehduksessa on kyse nimenomaan inflammaatiosta, joka on lyhytaikaisena elimistölle hyödyllinen, mutta pitkittyessään haitallinen. Sitä voidaan ajatella myös elimistön ärsytystilaksi, joka kehittyy huonojen elintapojen seurauksena.

Mikä aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen?

Tulehdusta lisääviä asioita ruokavaliossa on liika sokeri ja virvoitusjuomat, vaalea leipä ja leivonnaiset, vääränlaiset rasvat, teollisesti käsitelty ruoka sekä kuitujen ja antioksidanttien puute. Arjessa siihen vaikuttavat myös liiallinen stressi, nautintoaineet, tupakka, ylipaino, unen puute ja liikkumattomuus.

Kehomme on tehty liikkumaan, lepäämään, elämään tässä ja nyt ja nauttimaan luonnollista ravintoa. Teollistumisen myötä tulleet muutokset elintavoissamme aiheuttavat ongelmia kehomme toiminnalle.

Vaikuta matala-asteiseen tulehdukseen ja vähennä riskiäsi sairastua

– Liiku kehoa kuunnellen ja liikkeestä nauttien

– Huolehdi riittävästä unesta sekä tasapainosta työn ja vapaan välillä

– Lisää ruokavalioon hyvää, niin huonoa tippuu pois.

→ Syö paljon antioksidantteja mm. marjat, kasvikset, juurekset, hedelmät (niistä saat myös hyvin kuituja, jotka auttavat kolesterolin ja verensokerin hallintaan)

→ Nopeiden hiilihydraattien määrää vähenee, kun leivosten ja makeisten tilalle tulee aiemmin lueteltuja terveellisempiä vaihtoehtoja.

→ Suosi hyviä rasvoja, kuten voi, kylmäpuristetut oliiviöljy ja neitsytkookosöljy

→ Jätä pois omega-6 sisältävät öljyt (rypsi, auringonkukka, soija, maissi) ja niistä valmistetut tuotteet. Pyri valmistamaan ruoka itse, sillä omega-6:tta on liikaa lähes kaikissa valmisruoissa.

→ Panosta ruoan laatuun. Mitä luonnollisempaa ja villimpää ravintoa, sitä energisempi ja terveempi on ruoan nauttija.

→ Turvaa riittävä luonnollisen D-vitamiinin ja Omega-3 saanti. Lähes kaikki tarvitsemme niitä myös lisäravinteina.

Rasvahappotasapainon merkitys

Omega-3 ja -6 ovat molemmat välttämättömiä rasvahappoja. Solumme toimivat ihanteellisesti, kun saamme molempia yhtä paljon ruokavaliostamme. Saimme niitä terveytemme kannalta sopivassa suhteessa, kunnes teollistumisen myötä elintapamme ja ravintomme muuttui. Tällä hetkellä ongelmana on liiallinen omega-6-rasvahappojen saanti. Nykyisestä paljon prosessoitua ruokaa sisältävästä ruokavaliosta saamme keskimäärin 12 kertaa enemmän omega-6:ta suhteessa pääosin vain kalasta saatavaan omega-3:een. Tämä lisää kehossamme kroonista matala-asteista tulehdusta ja siten riskiämme sairastua pitkäaikaissairauksiin. Rasvahappotasapaino vaikuttaa solukalvojen toimintaan ja sitä kautta myös ravintoaineiden imeytymiseen. Ihminen koostuu soluista, joten solujemme kunto on perusta kokonaisterveydellemme.

Hyvä rasvahappotasapaino tukee terveyttämme solutasolla ja vaikuttaa kaikkeen mm.

– ihanteellinen aivojen toiminta

– tekee hyvää sydämelle

– immuunipuolustusjärjestelmän toiminnan tehostuminen

– poistaa oksidatiivista stressiä (vapaita radikaaleja)

– luuston, lihasten ja ihon terveys ja elastisuus

– solujen toiminta

– verenpaine

– näkökyky

Viralliset suositukset:

– Tiede suosittaa 0mega- 6 ja 3 suhteeksi enintään 3:1 eli enintään kolme kertaa enemmän kasvirasvoista saatavaa omega-6:tta suhteessa pääosin kalasta saatavaan omega-3:een.

– Pohjoismainen ministerineuvosto ja Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat ottaneet kantaa rasvahappotasapainoon jo vuosina 2004/2012 ja suosittavat suhteeksi alle 5:1.

– Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus omega-6:3 tasapainoksi sydämen ja verisuonien terveyden edistämiseksi on 4:1.

Lähteitä:

Somppi, Taija ja Jani. 2011 Parantavat Rasvat. Norhaven, Tanska

Insipire change in life- Asiakasesite, Zinzino 2016

http://elinvoima.fi/harmonia/sydamenasialla/tunnettu-laakari-paljastaa-sydan-ja-verisuonitautien-todellisen-syyn/

Pidän terveysluentoja ja vastaan mielelläni kysymyksiin terveyttä edistävästä ravitsemuksesta, rasvahappotasapainosta sekä sen mittaamisesta ja tasapainottamisesta luonnollisen tehokkaan omega-3 valmisteen (oliivi-kalaöljyn) avulla.