Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

 

 

Luontaishoitaja väittää: Näköä voi parantaa ilman laseja – lue, miten erikoislääkäri kommentoi

 

Voiko silmien taittovian kehittymistä jarruttaa tai estää luonnollisesti? Silmäautien erikoislääkäri Tero Kivelä vastaa silmälasittomuuteen kannustavan Riikka Karjanlahden ajatuksiin.

Arkisto

 
 

 

Voiko näkökyvyn heikentymistä jarruttaa tai näkökykyä parantaa luonnollisesti? Luontaishoitaja Riikka Karjanlahden mielestä voi, jos ei taustalla ole silmäsairautta.

Karjanlahti kertoo, että hän käytti jo yläkoulussa silmälaseja, opiskeli terveydenhoitajaksi ja jäsenkorjaajaksi. Hän tutustui myös tutkimuksiin, miten silmiä voi hoitaa itsenäisesti, ja on kehittänyt siihen kurssin.

Karjanlahti hyödyntää etenkin amerikkalaisen silmälääkärin William Batesin metodia, ja saarijärveläisen 70-vuotiaan Kalevi Karmitsan oppeja.

 

 

Karjanlahdella oli itsellään 18 vuotta aamusta iltaan silmälasit. Silmäharjoitteiden avulla 34-vuotias Karjanlahti on nyt päässyt laseista eroon.

Alkuun lasittomat ajat olivat lyhyitä. Hajataittoisuus aiheutti päänsärkyä, jos ei käyttänyt laseja.

Karjanlahden mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita, kuinka haluaa silmiään hoitaa, eli ei pelkästään silmälaseilla.

– Näkö muuttuu päivittäin, samoin kuin vireystila. Jos on stressaantunut, näkö huononee, tai jos on syöty tai nukuttu huonosti, hän sanoo.

Silmälasit vangitsevat Karjanlahden mielestä silmät väärään asentoon.

Näköä parantavat harjoitukset perustuvat silmien liikutteluun ja käyttöön, kun muu kokonaisuus on kunnossa eli lepo,ravinto ja liikunta.

– Ohjeet toimivat niin kauko- ja lähinäköön kuin hajataittoisuuteen.

Silmien räpsyttelyohje virkistää ja huuhtelee silmää ja sarveiskalvoa.

– Se elvyttää ja virkistää. Tulee heti parempi olo, mitä enemmän silmät liikkuvat. Silmälasien käytössä on se ongelma, että silmä laiskistuu ja silmän lihakset heikkenevät. Mikä tahansa lihas käyttämättä heikkenee eikä verenkierto toimi normaalisti.

Iän myötä silmän linssi kovettuu, se ei enää pysty tarkentamaan niin hyvin lähelle. Siihenkin Karjanlahden mukaan silmän liikuttelu auttaa, linssi pysyy joustavampana.

Innokkaille lukijoille Karjanlahti antaa neuvon välttää lukemista väsyneenä ja flunssaisena. Kuume sumentaa ja tulehduttaa myös silmän.

Lukemisessa kannattaa välillä pitää taukoa ja kohdistaa katse kauas, puun latvaan.

Kursseillaan Karjanlahti antaa myös ohjeita ravitsemukseen, liikuntaan ja rentoutumiseen.Valkoinen sokeri ja vehnä ovat pahasta. Etenkin sokeri vaikuttaa silmiin.

 

Silmänhuolto-ohjeita ja Kivelän kommentit

1 Aloita aamu virkistämällä silmäsi kylmällä vedellä huuhdellen. Pärskytä kylmää vettä silmillesi 10–20 kertaa.

Tämä on lääketieteellisesti huono idea, etenkin jos on vähääkään kuivasilmäinen. Vedestä puuttuvat kaikki fysiologiset suolat. Silmiä pitää kostuttaa keinokyynelillä, joiden osamolaalisuus on fysiologinen, ei vedellä. Toivottavasti tässä on tarkoitus huuhtoa suljettuja silmiä (silmäluomia). Sellainen ohje tällaisissa harjoituksissa nimittäin yleensä annetaan (esim: Close your eyes and splash cold water onto your eyes. It stimulates the muscles of the eyes. The splash of cold water on your face helps enliven the nerve endings and rejuvenates the skin."

2 Lukiessasi tai tietokoneella työskennellessäsi, siirrä katse aina välillä kaukaisempaan kohteeseen, esimerkiksi puunlatvaan ulkona. Samalla ehkä muistat rentouttaa hartiat!

Hyvä ohje lääketieteellisestikin. yvä näköergonomia on aina tärkeää. Silmän on hyvä saada levätä, ja sen se tekee, kun katsoo horisonttiin, koska silloin ei ole tarvetta käyttää lainkaan ylimääräistä lihastyötä. Valelikitaittoisen silmä ei kuitenkaan tahdo tässä tilanteessakaan rentoutua. Joka tapauksessa pitemmässä lähi- tai muussa tarkkuustyössä on hyvä pitää pieniä taukoja.

3 Muista räpytellä silmiäsi! Ota välillä 10 räpytyksen räpyttelykuuri.

Räpytys palauttaa kyynelkalvon. Tämäkin on hyvä ohje, koska etenkin näyttöpäätetyössä tutkimusten mukaan räpyttely tahtoo unohtua.

4 Anna silmiesi liikkua pirteästi liikkuessasi ja katsele ympärillesi. Jatkuva maahan tai kännykkään katselu ei lisää hyvinvointia.

Tämäkin vähentää astenopiaa. Liikunta on myös hyödyllistä, koska sen aikana ei ole yleensä tarvetta katsella lähelle, ja muutenkin liikunta on rentouttavaa. Kaikki tämä on normaalia hyvää näköergonomiaa.

Riikka Karjanlahti ohjeet tekstinä ja Tero Kivelän kommentit kursiivina

 

 

Näin kommentoi erikoislääri: Mikään keino silmälasien korvaamiseksi ei ole osoittautunut tehokkaaksi

 

Toimituksen pyynnöstä HYKSin silmätautien erikoislääkäri Tero Kiveläkommentoi Karjalaisen yllä olevassa artikkelissa esittämiä väitteitä ja tietoja. Kivelän vastaukset on lisätty kursiivilla.

Näkökyky heikkenee, jos silmälaseillakaan ei saavuteta normaalia näköä.

Silmälasien tarve ei tarkoita lääketieteellistä näkökyvyn heikkenemistä: se tarkoittaa taittovian voimistumista. Olisi siis oikeampi kysyä: "voiko taittovian kehittymistä jarruttaa tai estää luonnollisesti".

Karjanlahti käytti jo yläkoulussa silmälaseja, opiskeli terveydenhoitajaksi ja jäsenkorjaajaksi. Hän tutustui myös tutkimuksiin, miten silmiä voi hoitaa itsenäisesti, ja on kehittänyt siihen kurssin.

Karjanlahti hyödyntää etenkin amerikkalaisen silmälääkärin William Batesin metodia, ja saarijärveläisen 70-vuotiaan Kalevi Karmitsan oppeja.

Karjanlahdella oli itsellään 18 vuotta aamusta iltaan silmälasit. Silmäharjoitteiden avulla 34-vuotias Karjanlahti on nyt päässyt laseista eroon.

Alkuun lasittomat ajat olivat lyhyitä. Hajataittoisuus aiheutti päänsärkyä, jos ei käyttänyt laseja.

Joskus totta: erityisesti harjoituksilla voidaan purkaa pois valelikitaittoisuus. Valelikitaittoinen ei tarvitse silmälaseja, kun silmät saadaan pysyvästi rentoutumaan, mutta tarvitsee muuten miinuslasit. Valelikitaittoinen kärsii muutenkin lähityövaivoista.

Usein ei: koska varsinainen likitaittoisuus johtuu nuorella iässä silmän liiallisesta pituudesta, jota ei voi harjoituksilla lyhentää, ja myöhemmällä iällä usein mykiön kovettumisesta, johon ei voi harjoituksilla vaikuttaa, ei näistä syistä johtuvaa likitaittoisuutta (jotka ovat yleisimpiä syitä) voi harjoituksilla poistaa. Sama koskee hajataittoisuutta: silmän ,muotoon ei harjoituksilla voi vaikuttaa. Näissäkin tapauksissa harjoituksilla voi vähentää koettuja rasitusoireita esimerkiksi lähityössä.

Ainakin vuosisadan ajan on likitaittoisuuden etenemistä yritetty estää erilaisilla harjoituksilla, tarkoituksellisella silmälasien käyttämättömyydellä, piilolasien käytöllä ja monilla muilla keinoilla, mutta mikään niistä ei toistaiseksi ole osoittautunut tehokkaaksi. Tutkimukset kyllä osoittavat väestötasolla, että liikunta ja paljon ulkona liikkuminen ovat likitaittoisuutta tilastollisesti vähentäviä tekijöitä, mutta niitä ei ole ainakaan toistaiseksi onnistuttu käyttämään hoitona.

Kalevi Karmitsa on mainostanut samanlaisia kursseja useiden vuosien ajan. Tämä (yllä oleva) artikkeli on hyvin asiallinen verrattuna siihen, mitä Karmitsa on kirjoittanut nettisivuillaan.

Karjanlahden mielestä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus valita, kuinka haluaa silmiään hoitaa, eli ei pelkästään silmälaseilla.

Pääosin totta. Valinnanvapaus on yleensä hyvästä. Sitä paitsi näkövaatimukset riippuvat suuresti työn ja harrastusten laadusta. Näöntarkkuustaso, joka toiselle on elinehto, ei toiselle ole aina tarpeellinen kuin satunnaisesti. Eri henkilöt myös sietävät näön sumeutta eri tavoin, eri aikakausina.

– Näkö muuttuu päivittäin, samoin kuin vireystila. Jos on stressaantunut, näkö huononee, tai jos on syöty tai nukuttu huonosti.

Totta. Näöntarkkuus on psykofysiologinen ilmiö, johon mm. vireystila vaikuttaa.

Silmälasit vangitsevat Karjanlahden mielestä silmät väärään asentoon.

Joskus totta, yleensä ei. Valelikitaittoisuudessa tämä on selvä ongelma, ja hoito on laseista pois totuttelu, tai heikompiin laseihin totuttelu, jos mukana on varsinaistakin likitaittoisuutta.

Näköä parantavat harjoitukset perustuvat silmien liikutteluun ja käyttöön, kun muu kokonaisuus on kunnossa eli lepo,ravinto ja liikunta.

– Ohjeet toimivat kauko- ja lähinäköön kuin hajataittoisuuteen.

Silmien räpsyttelyohje virkistää ja huuhtelee silmää ja sarveiskalvoa.

Tällaiset harjoitukset voivat lisätä näönkäytön mukavuutta, ja siis olla hyödyllisiä, vaikka taittovika ei mihinkään muuttuisikaan. Etenkään hajataittoisuus ei katoa mihinkään. Harjoituksia perusteellaan sillä, että silmän lihaksia rentouttamalla voisi muuttaa silmän muotoa. Tästä ei ole kuitenkaan esittää mitään todisteita (silmän muodon muuttumisesta). Oikeampi olisi sanoa, että "ohjeet toimivat niin ikänäköisillä kuin hajataittoisilla henkiköillä", koska ikänäköön ja hajataittoisuuteen sinänsä niillä ei lääketieteellisesti ole osoitettu olevan merkittävää vaikutusta.

– Se elvyttää ja virkistää. Tulee heti parempi olo, mitä enemmän silmät liikkuvat. Silmälasien käytössä on se ongelma, että silmä laiskistuu ja silmän lihakset heikkenevät. Mikä tahansa lihas käyttämättä heikkenee eikä verenkierto toimi normaalisti.

Pääosin tarua. Likitaittoinen, joka ei käytä silmälaseja, ei harjoita mukauttamislihastaan, koska hän näkee muutenkin lähelle terävästi. Vasta silmälasien kumottua likitaittoisuuden hän tarvitsee lihasta lähityöhön. Silmää liikuttavien lihasten käyttöön silmälasit eivät vaikuta.

Iän myötä silmän linssi kovettuu ei enää pysty tarkentamaan niin hyvin lähelle. Siihenkin Karjanlahden mukaan silmän liikuttelu auttaa, linssi pysyy joustavampana.

Tarua. Tiedossani ei ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että näin tapahtuisi, eikä lääketieteellistä teoriaa, miksi niin olisi.

Innokkaille lukijoille Karjanlahti antaa neuvon välttää lukemista väsyneenä ja flunssaisena. Kuume sumentaa ja tulehduttaa myös silmän.

Muutoinkin lukemisessa kannattaa välillä pitää taukoa ja kohdistaa katse kauas, puun latvaan.

Totta.

Valkoinen sokeri ja vehnä ovat pahasta. Etenkin sokeri vaikuttaa silmiin.

Diabeteksen korkea verensokeri vaurioittaa kaikkia kudoksia, myös silmän. Terve silmä käyttää sokeria välttämättömänä energianlähteenä. Mutta tämän vuoksi sokeria ei pidä syödä, mitä on monipuolisessa ravinnossa riittävästi ilman lisäämistä. Pääsin siis totta. Vehnän vaarallisuudesta ei ole lääketieteellistä näyttöä.

Karjanlahti lupaa, että kurssilla näkö paranee, tosin yksilöllisesti.

Näkö paranee; todennäköisimmin näön käyttö paranee. Taittoviasta ja sen tyypistä riippumatta esiintyy varsin paljon ns. astenopisia eli silmän rasitusoireita, joihin tällaiset harjoitukset voivat vaikuttaa ja olla hyödyllisiä.

Kurssin esteenä ovat vain silmäsairaudet, jolloin Karjanlahti suosittelee silmälääkäriä.

Tämä on hyvä periaate.

 

Written by: 

Tarja Heikkonen

 

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/468589-luontaishoitaja-vaittaa-nakoa-voi-parantaa-ilman-laseja-lue-miten-erikoislaakari